Kansanveneen historiaa vuodesta 1942
Lue juhlajulkaisut:
Pohjoismainen kansanvene 50 vuotta
Pohjoismainen kansanvene 60 vuotta
Skandinaavinen Purjehtijaliitto aloitti toimintansa vuonna 1915, ryhtyäkseen 1:n maailmansodan aikana työstämään uutta kansainvälistä mittasääntöä korvaamaan edellinen vuodelta 1907. Aluksi liittoon kuuluivat Tanska, Norja ja Ruotsi. Suomi kutsuttiin mukaan vuonna 1922. Liiton käsittelemät mitta-asiat koskivat mm. katettua Skandinaavista 6m-luokkaa, Pohjoismaista 22 ja Louhi-venettä.
Liiton vuosikokous jouduttiin perumaan 1.9.1939 syttyneen II:n maailmansodan takia ja yhdistämään se vuoden 1940 kokoukseen, joka pidettiin 18.11.1940 ravintola Savoyssa, Helsingissä, Rolf von Heidenstamin toimiessa puheenjohtajana. Kokousselostus on julkaistu Frisk Bris lehdessä 4/1940.
Samaisesta lehdestä ilmenee mm., että Henrik Ramsay valittiin Skandinaavisen Purjehtijaliiton puheenjohtajaksi ajalle 1940-1943 ja että hän otti välittömästi puheenjohtajan nuijan vastaan. Käsiteltävien asioiden joukossa oli Ruotsin Purjehtijaliiton ehdotus pohjoismaisen yksityyppiveneen suunnittelukilpailun julkistamiseksi.
Henrik Ramsayn toimesta oli keskustelun tueksi teetetty mittataulukot 35 erilaisesta yksityyppiveneestä, joilla useimmilla oli laajempi tai suppeampi levinneisyys Pohjolassa. Bertil Petterssonin Frisk Bris-lehteen kirjoittamat mainitut selostukset sisältävät epäselvyyden; toisaalta hän kirjoittaa, että ruotsalaisten tekemä aloite jätettiin pöydälle, ja toisaalta että Purjehtijapäivät päätti antaa Sven Salénille tehtäväksi kutsua koolle neljän Pohjoismaan tekniset edustat, jos mahdollista, tammikuussa 1941 Tukholmaan. Tähän kokoukseen osallistujia ei ole mainittu.
Asiat etenivät nopeasti, ja vuoden 1941 loppupuolella voitiin "Skandinaavisen Purjehtijaliiton julistama pienemmän kansanveneen pohjoismaisen suunnittelukilpailun kutsut jakaa asianomaisten maiden purjehtijaliitoille ja näiden välityksellä julkaista purjehduslehdissä. Suomessa tämän kutsun julkaisi Frisk Bris 2/1941.
Sana KANSANVENE, jonka Sven Salén oli tehnyt tunnetuksi, tulee saksankielisestä sanasta Volkswagen, josta tuli käsite 1930-luvun loppupuolella, kun saksalaiset kaikella mahdollisella energialla ja teknisellä tietoudella aloittivat edullisen jokamiehenauton sarjatuotannon, jonka piti päihittää amerikkalaisten liukuhihnalla tuottamat autot. Kansanveneen rakentaminen todella suurina sarjoina ei koskaan toteutunut, koska puu materiaalina vaatii yksilöllistä käsittelyä.
Kansanveneen suunnittelukilpailuun toimitettiin 59 ehdotusta, mutta yksikään niistä ei täysin vastannut kilpailulle asetettuja odotuksia. Palkintolautakunnan ratkaisevaan kokoukseen osallistuivat: Sven Salén, Karl Ljungberg ja Svante Forster Ruotsista, Niels Benzon, E. Wedel Wedelsborg ja Äge Hempel Tanskasta, sekä Cunnar L. Stenbäck Suomesta. Palkintolautakunnan norjalaisille jäsenille oli ilmoitettu lautakunnan päätöksestä ja he saivat ilmaista kantansa.
Palkintolautakunta päätti olla jakamatta ensimmäistä palkintoa. Toinen ja kolmas palkinto, arvoltaan 900 kr kumpikin, jaettiin tanskalaisen Knud Olsenin "Svane" ja ruotsalaisen (Norjassa syntyneen ja varttuneen) Jac M. Iversenin "Vega II". Neljäs ja viides palkinto, arvoltaan 500 kr kumpikin, jaettiin Suomalaisen Alfons Kvarnströmin "Inger" ja tanskalaisen O.W. Dahlströmin "Snipan" kesken. (Dahlström oli alkujaan kotoisin Vaasasta, mutta toimi jo 1920-luvulla Tanskassa). Kvarnströmin ehdotus oli ainoa suomalainen. Lisäksi palkintolautakunta päätti lunastaa ruotsalaisen Tage Eklundin ehdotuksen "Vi ska Segla" ja norjalaisen G.B. von Erpecomin "Nordanvind". Kaikesta tästä on tarkka selvitys Seglarbladet-lehdessä 9 ja 10/1941.
Palkintolautakunnan seuraava päätös on syytä painaa mieleen koskien kysymystä Kansanveneen todellisesta suunnittelijasta: "Herrat Ljungberg, Wedel ja Stenbäck ovat saaneet tehtäväkseen tarkentaa tavoitteita ja ohjeita; missä määrin ehdotuksia "Vega II" ja "Svane" voidaan hyödyntää ja muokata. Tämän perusteella annetaan ammattimiehelle tehtäväksi luoda Pohjoismaisen Kansanveneen lopulliset piirustukset ja selostukset, joka on siis oleva Skandinaavisen Purjehtijaliiton yhteinen ehdotus, eikä sidottu mihinkään tiettyyn suunnittelija nimeen. Jokainen neljästä liitosta on täten sovittujen Kansanveneen piirustusten ja selostusten omistaja omassa maassaan ja jokaisen maan purjehtijaviranomaisen tulee huolehtia siitä, että piirustukset ja niihin liittyvät erittelyt ovat saatavilla kohtuulliseen hintaan jäljennöksinä. Eri maiden tulee neuvotella keskenään edullisimman materiaalin hankinnasta. " On yhä kiistan kohteena mitä tapahtui kun Sven Salén edellä-mainitut piirustukset kainalossa otti yhteyttä insinööri Tord Sundéniin Göteborgissa".
Suunnittelukilpailun tulos on myös käsitelty Till Rors-lehdessä 7/1941 sivuilla 218-227. Pohjoismaisen Kansanveneen lopulliset määräykset julkaistiin marraskuussa Till Rors-lehdessä 9/1941 sivuilla 286-289. Julkaistut piirustukset on tehty Göteborgissa syyskuussa 1941 ja ovat Tord Sundénin signeeraamat. Sven Salénin henkilökohtaisen panoksen tuloksena toteutettiin Kansanveneen isopurjeen latoitus niin, että kolme ylintä lattaa ulottuivat mastoliesmasta takaliesmaan, kun taas alin oli lyhyempi ja yhtä pitkä kuin ylin. Ensimmäisen purjehduskauden kokemukset antoivat aihetta muuttaa tätä määräystä. Näin pitkien lattojen käsittely osoittautui hankalaksi; ne katkesivat usein purjehduksien aikana ja olivat hankalia säilyttää veneessä.
Uudisrakennustoiminta sai lentävän lähdön. Vuoden 1941 lopulla oli n. 70 venettä tilattu toimitettavaksi seuraavalle kaudelle mm. yksi arpaveneeksi KSSS:lle, joka asetettiin näytteille Allt för Sjön venemessuilla Tukholmassa. Maailman ensimmäinen Kansanvene laskettiin vesille Göteborgissa 23.4.1942. Sillä tehtiin koepurjehdus heti seuraavana päivänä ja se saavutti yleisen hyväksynnän. Suurimmat kansanvenesarjat rakennettiin göteborgilaisen Sverre AB:n (40 kpl) ja Söderköping Bätbyggerin (20 kpl) toimesta. Meneillään oleva II maailmansota vaikeutti purjeiden hankintaa, joten monet uudet veneet varustettiin vanhempien veneiden purjeilla.
Eräänä Suomen edustajana aikaisemmin mainitussa Skandinaavisen Purjehtijaliiton kokouksessa 18.11.1940 oli insinööri Gösta Kyntzell. Hän oli kiinnostunut Kansanveneen tapauksesta ja seurasi asian käsittelyä, muttei osallistunut itse kilpailuun. Kun osa vuotta 1942 oli kulunut, tarkemmin sanottuna 18.3., tilasi Gösta Kyntzell itselleen Kansanveneen Ludvig Wileniuksen telakalta Porvoosta. Koska hän ei ollut itse suunnitellut tätä venettä, se ei saanut perinteen mukaista nimeä Inga-Lill, vaan nimettiin Lill-Ingaksi ja sai purjetunnuksen FL-l. Veneen rautaköli valettiin Borgå Mekaniska Verkstadin pajalla, toimitettiin 4.5., ja painoi 973 kg. Purjeiksi hankittiin amerikkalaisen, vuonna 1912 rakennetun kuutosen Susannen, muutettu purjekerta. Toisena päivänä heinäkuuta laskettiin vesille ja takiloitiin Suomen ensimmäinen Kansanvene, ja kaksi päivää myöhemmin se osallistui NJK:n järjestämään matkakilpailuun, määränpäänä Porkkalan Högholmen.
Lill-Ingan purjehdusominaisuuksista kirjoittaa Frisk Bris 9/1942 seuraavasti: "Koepurjehduksellaan NJK:n matkakilpailussa Porkkalaan, ylitti Kansanvene kaikki siihen kohdistetut odotukset. Vene on helposti purjehdittava, mukava ja lisäksi nopea". Insinööri Kyntzell antoi myös lausunnon Till Rors-lehdelle 1942, jossa hän ilmoitti: "että kyseinen vene on vastaanotettu suurella mielenkiinnolla. Se ylittää kaikki odotukset ja tulee varmasti saavuttamaan suuren suosion. Meitä hämmästyttää sen nopeus. Lähettäkää Sven Salénille terveiset, että olemme kaikki, eritoten Ramsay ihastuneita veneeseen."
Kansanveneen vaiheita 1941 - 2022
1941 Skandinaavinen Purjehtijaliitto julkistaa pohjoismaisen yksityyppiluokan suunnittelukilpailun. 1942 ensimmäinen Pohjoismainen Kansanvene L-1 "Lill-Inga" valmistuu Porvoossa. 1951 sadas kansanvene lasketaan vesille Suomessa. 1961 Suomen Kansanveneliitto perustetaan. 1965 kahdessadas kansanvene valmistuu Suomessa. 1966 Ruotsissa tuhat kansanvenettä 1967 ensimmäiset viralliset SM-kilpailut Helsingissä. 1970 ensimmäinen Ruotsi-Suomi maaottelu. 1976 lujitemuovi hyväksytään rakennusmateriaaliksi. Puu- ja muoviveneet kilpailevat yhdessä. 1980 kolmassadas kansanvene vesille Suomessa. 1992 kansanvene täyttää 50 vuotta. Veneiden kokonaismäärä maailmassa lähes 4000. 1993 kansainvälinen liitto (NFIA) perustetaan. 1996-1997 kansanvene edelleen voimissaan ja yksi suurimmista köliveneluokista Suomen kilparadoilla (ellei suurin). Suomessa jo 350 kansanvenettä. 2000 hyväksyttiin alumiinimasto 2002 kansanvene 60 vuotta 2012 kansanvene 70 vuotta 2022 kansanvene 80 vuotta
Harald Alftan |