"Kokon sijasta päätettiinkin korjata koko höskä"Puufolkkari Esmeralda, FIN-118, kunnostettiin kölistä kanteen kilpailemista varten ja sen jälkeen se on napsinut parhaan puuveneen sijoja viime kausien kilpailuissa. Kunnostuksesta vastasi merten Team Ahmaksi kutsuttu kolmikko Jari Järvimaa, Antti Vallittu ja Ilpo Saarelma. Jari ”Jallu” Järvimaa kertoo Esmeraldan kunnostamisesta ja neuvoo, miten puufolkkarin kunnostajalle usein vastaan tuleva kaarien vaihto onnistuu. Jallua haastatteli ja jutut kirjasi Heta Järvimaa. Isoisäni Otto Evert Lindgren oli kirjapainomies. Kätevä käsistään, nopea käänteissään ja ideoissaan. Hän oli täysin ruotsinkielinen ja mieli teki kovasti seilaamaan. Ympärillä pyöri jatkuvasti samankielisiä patruunoita ja rahamiehiä, jotka puhuivat vain ja ainoastaan veneistä sekä olivat myös kovia ja taitavia kilpapurjehtijoita. Ei siinä kauaa mennyt, kun nuori Otto Evert mittasi jalkamitalla kuinka pitkiä ja leveitä nämä purjeveneet olivat. Näinä päivinä lausuttiin Lindgrenin venetelakan syntysanat joskus 1800-luvun lopulla ja loppu onkin historiaa. Koska synnyin Kotkasaareen eli Kotkikseen (nykyiseen Ouritsaareen) vaikuttivat evoluutio, ympäristö ja geenit siihen, että sain hyvän pohjakoulutuksen venehommiin Lindgrenin Raiskilta. Siitä, että vuosien jälkeen musta tuli puufolkkaripurjehtija saan kiittää tyttäriäni Hetaa ja Lottaa. Koska kielsin ostamasta perheeseen ainuttakaan puuvenettä, tytöt allekirjoittivat heti seuraavana päivänä kauppakirjan puufolkkari FIN-354 Ainosta. Sain kunnian purjehtia Ainon uuteen kotisatamaan. Koska näitä puupaatteja pitää korjailla aamusta iltaan, mulle kävi kuten Otto Evertille. Piti vain vähän vilkaista kuinka Esmeralda FIN118 oli rakennettu, mutta se seilasikin mun sydämeen ensi silmäyksellä, vaikka paatti olikin niin mätä, että meinasi Gold Cupissa pudottaa kölinsä. Taas oli veri vettä sakeampaa. Kokon sijasta päätettiin korjata koko höskä. Korjaaminen ei olisi onnistunut ilman hyvää miehistöä eli merten Team Ahmaa, Antti Vallittua, Ipi Saarelmaa ja meikämannea joukon jatkona. Esmeralda korjattiin lattiasta kattoon, vain kilpailemista varten ja nopea tuli! Viime vuosina on ollut laituripuheita, että kannattaako näitä vanhoja paatteja korjata ja mitä se maksaa? Onko järkeä lähteä näihin ikuisuusprojekteihin? Vastaus on, että kannattaa lähteä siitä huolimatta, että avioliitot särkyvät ja kaikki rahat sekä vapaa-aika menee. Plussa-puolella on ehjä ja luotettava vene, ne sadat epäonnistumiset sekä ahaaelämykset ja tuuletukset kun yksi monista työvaiheista menee aivan nappiin. Kaaria vaihtamaanKuten kaikki vehkeet myös Folkkari vaatii huoltoa ja korjausta vuosittain. Suuremmat remontit voi tehdä itse, jos löytyy hyviä apureita ja kanttia. Hyvä paikka aloittaa ovat katkenneet kaaret. Folkkarikipparin kannattaa todella tarkastella näitä paikkoja keväisin. Meinaan se köli painaa tonnin, ja kun köli pääsee vatkaamaan enemmän ja enemmän ollaan niin ison remontin äärellä, että vieraalla teetettynä se maksaa lasikuitufolkkarin verran. Ohessa vähän neuvoja ja kuvia miten kaarienvaihto tapahtuu. Kohtuullinen keskinopeus aloittelijalle on kaari per viikko ja kuten kaikessa työssä, niin kolmannen kaaren jälkeen työ nopeutuu ja sen jälkeen kaarien tekeminen sujuu kuin tanssi. Uusia ideoita pursuaa kun folkkarikorjaaja nukkuu väsyneenä ja lihakset kipeänä syvää unta. Folkkarissa hapantuminen alkaa yleensä kannesta. Sieltä vesi valuu kaariin, jotka alkavat niittien kohdalta mädäntyä, katkeilla ja murtua salaa. Otollisia kaaren katkeamiskohtia ovat kurvipaikat. Ensimmäinen kurvi on jotakuinkin kolmas lauta emäpuusta, missä pilssi leventyy pohjaksi ja seuraava niillä main missä pohja kääntyy kyljeksi. Kaariin ei myöskään tule ruuvailla kiinni mitään ylimääräistä, koska vesi pääsee tekemään tuhojaan jokaisesta reiästä. Salongin puolella kannattaa purkaa bunkat pois, että pääsee paremmin työkohteeseen. Luultavasti ruuveja joutuu sahaamaan poikki, varovasti mitään rikkomatta. Kun yhtä ruuvia irrottaa tunnin verran, alkaa ymmärtää, miksi veneen korjaaminen maksaa niin paljon. Seuraavaksi sahataan kaari poikki. Veneen sisällä murtumakohdasta sahataan niittien prikat irti ja ulkopuolella puuseppä poraa niittien kannat näkyville (12mm oksapora) ja putsaa syntyneet reiät hyvin. Sisäpuolen henkilö lyö 3mm tuurnalla niitin ulos sen verran, että ulkopuolen henkilö saa siitä vasaran haarukalla kiinni ja poistaa naulan. Niitti on siis tyssätty kuparinaula. Uuteen kaareen porataan veneen ulkopuolelta vanhaa naulanreikää apuna käyttäen uudelle naulalle reikä, sekä tehdään viistoliitos vanhaan ja uuteen kaareen. Nyt jos alkaa arveluttamaan, että ”mä en pysty tähän mitenkään” niin voin rauhoitella, että meillä on käytössä salainen ase Youtube ja englanninkieliset videopätkät, missä ei välttämättä juuri Folkkaria korjata, mutta veneet ovat kaikki samanlaisia. Sitkeällä surffaamisella löytyy todella hyviä vinkkejä, työkaluista lähtien. Veneen kyljestä otetaan malli, jonka mukaan tehdään jigi mihin tuleva kaari laminoidaan. Kaaren materiaaliksi soveltuu esimerkiksi 3mm tammiviilu ja liimaksi epoksi. Valmistelevat työt vievät enemmän aikaa kuin itse työ. Viiluihin levitetään pensselillä liimaa, muovikalvo paketin ympärille, puristimilla jigiin kiinni ja pieni napautus, että kaikki on paikoillaan jigissä. Kun liimaus on kuivunut, kaari hiotaan, höylätään ja sovitetaan paikoillaan. Jos korjaat itse, en suosittele laskemaan kustannuksia. Lonkalta heitettynä yhden kaaren korjaus venepuusepällä maksaa noin 450-500 euroa. Esmeralda korjattiin perin pohjin Team Ahman toimesta Jouko Lindgrenin telakalla Hernesaaressa. Korjaus kesti 2,5 vuotta kolmelta mieheltä ja tuli maksamaan 50 euron tuntihinnalla laskelman tehneiden telakkamiesten mukaan noin 74 000 euroa. Hinnalla saisi uuden lasikuitufolkkarin Tanskasta, mutta ei Esmeraldaa. Nämä hommat tehdään tietysti harrastustyönä, eli todellinen kustannus on tarvikkeet, laastarit ja oma aika. Viilut Esmeraldaan hankittiin puutukkuliike Emeri Oy:sta, jossa vähittäismyynti hoituu käteisellä. Epoksit kaikkeen liimaamiseen löytyy Kevra Oy:sta, josta saa materiaalien lisäksi hyviä neuvoja.Täytyy muistaa että Folkkarin korjaamisessa on samat lainalaisuudet kuin lohen fileoinnissa. Se vaatii voimaa, rohkeutta ja terävän veitsen. Tietysti lopuksi, jos kaikki on menetetty Team Ahma auttaa aina! Teksti Heta Järvimaa-Luoto. Kuvat Team Ahma ja Erik Lähteenmäki / Sailpix. Julkaistu Folkkari-lehdessä vuonna 2022. |
Muista !
Viaporin Tuoppi 17.8, SM kisat Naanatali 24-25.8 ja
BS classic 31.8-1.9. Joukolla mukaan !
Viaporin Tuoppi 17.8, SM kisat Naanatali 24-25.8 ja
BS classic 31.8-1.9. Joukolla mukaan !