|

Pohjoismainen Kansanvene
Suunnittelukilpailu Skandinaavisen Purjehtijaliiton toimesta julkaistiin vuonna 1941 kaikissa pohjoismaisissa purjehduslehdissä kutsu osallistua yhteisen yksityyppiveneen suunnittelukilpailuun. Ehdotuksia tuli peräti 59 kpl. Lopulliset rakennuspiirustukset teki ruotsalainen Tord Sundèn, kahden valitun ehdotuksen perusteella. Ensimmäiset veneet Ensimmäinen folkkari S-1 laskettiin vesille 23.4-1942 Göteborgissa. Meillä Suomessa seurattiin heti perässä ja L-1 valmistui 2.7-1942 Wileniuksen telakalla Porvoossa. Veistämisen kulta-aikaa Suomessa vallinnut aineellinen pula ei estänyt Kansanveneen suosion kasvua, sillä meillä rakennettiin 1940-ja 1950-luvuilla pitkälti yli 100 venettä. Veistämisen kulta-aikaa oli kuitenkin 196o-luku, jolloin valmistui n. 120 venettä. Merkittävimmät veistämöt olivat Porvoon Kråkössa toiminut N. Andersson Båtbyggeri, Suomen Kalastus Loviisassa, sekä Sandell & Mäntymäki Turussa. Puufolkkareiden teko uupui vähitellen 1970-luvun loppua kohti. Siihen vaikuttivat jyrkästi kohonneet materiaalikustannukset sekä hyvien rakennusaineiden hankintavaikeudet. Lisäksi harvalla veistämöllä oli enää venepuuseppiä, joilla olisi ollut kokemusta Kansanveneen rakentamisesta. Nykyään puufolkkareita rakennetaan satunnaisesti Puuveneopistoissa lopputyönä. Merkittävät uudistukset Puufolkkarin limisaumainen, painokaarilla jäykistetty runkorakenne on tuhatvuotisen pohjoismaisen venetekoperinteen ainutlaatuinen tulos. Kansanveneluokkaa uudistettiin ennakkoluulottomasti hyväksymällä vuonna 1976 lasikuituversio, jonka valmistuksen tanskalainen Erik Andreassen aloitti. Ratkaisun elinvoimaisuutta osoittaa se, että puu- ja lasikuituveneet kilpailevat keskenään tasavertaisina. Tämän lisäksi voimme ilolla tervehtiä 1990-luvulla virinnyttä puuveneharrastusta; vaatiihan iäkkäämpi folkkarikanta antaumuksellista kunnostusta. Toinen merkittävä uudistus tehtiin vuonna 20oo, kun alumiini hyväksyttiin folkkarin maston ja puomin vaihtoehtoiseksi materiaaliksi puun rinnalle. Mittava laivue Pohjoismaisella kansanveneellä on poikkeuksellisen vankka jalansija purjehdusmaailmassa. Osoituksena sen kestävästä suosiosta on lähes 4.000 veneen maailmanlaajuinen laivue. Suurimmat kannat ovat Ruotsissa (n. 1.350 venettä), Tanskassa (n. 1.100 venettä), Saksassa (n. 900 venettä), Englannissa (n. l00 venettä), USA:ssa (n. 100 venettä) ja meillä Suomessa purjehtii yli 300 venettä F-tunnuksella.
|