Kilpailukalenteri 2017

Toukokuu
16.5. Kultamalja, HTPS
23.5. Kultamalja, HTPS
27.5. Vuosipäiväkilpailu, HTPS
30.5. Kultamalja, HTPS

Kesäkuu
6.6. Kultamalja, HTPS
13.6. Kultamalja, HTPS
17-18.6. Emäsalon lenkki, HTPS
17.6. Greta Regatta, KJK, Viro
20.6. Naisten malja (LYS), HTPS

Heinäkuu
2-3.7. Helsingin regatta
7-9.7. EVLI Hanko Regatta, HSF
5-8.7. Ruotsin SM, Halmstad
7-15.7. Muhu-Väina Regatta, KJK, Viro

Elokuu
5-6.8. Champagne Regatta, HSS
5-10.8. Gold Cup Kerteminde, Tanska
8.8. Krunika Race, HTPS
12.8. Viaporin Tuoppi, SuPS
12-13.8. Airisto Regatta, TPS
15.8. Krunika Race, HTPS
17-20.8. SM kilpailut, HTPS
22.8. Krunika Race, HTPS
26-27.8. Classic Regatta, BS
29.8. Krunika Race, HTPS

Syyskuu
2-3.9. Tallinnan mestaruusottelu, KJK, Viro
5.9. Krunika Race, HTPS
12.9. Krunika Race, HTPS
19.9. Naisten malja (LYS), HTPS
23.9. Tasoitusmalja (LYS), HTPS

Folkboat pix

p1010343
p1010353
p1010354

Kansanveneen trimmaus - Heikkilä Sailmaker

Pohjoismainen kansanvene on herkkä vene sekä purjesäädöilleen että trimmaukselle, toisaalta Kansanveneelle ei ole mielekästä yrittää antaa yleispäteviä ja eksakteja trimmausohjeita. Onhan tavallista, että eri valmistajien veneet ja mastot eroavat ominaisuuksiltaan usein suuresti toisistaan.

Tämän trimmausohjeen tavoitteena on näin antaa lähtökohta optimaalisen trimmin löytämiselle ja kertoa suuntaa, missä liikutaan alkaessasi rakentaa veneellesi sopivaa perustrimmiä.

Maston pystytys, vantit ja viulut

Ennen maston pystytystä säädä keulastaagin pituudeksi 6 810 mm. Varmista myös, että spriidarit (saalingit) ovat mastoa vastaan kohtisuorassa.

Masto pystytetään niin, että sen takareuna sivuaa mastonkaulusta ja on alapäästään lähellä etuasentoa mastonjalassa. Lukitse mastonjalka.

Kiristä sivuvantit. Sopiva tiukkuus on 6 kg Elvström-tyyppisellä vanttimittarilla mitattuna. (Tuntuu, että jokainen purjehtija on itse rakentanut mittarinsa, joten nämä arvot ovat ohjeellisia takuulla erilaisille mittareille.) Varmista, että masto on sivusuunnassa pystysuorassa ja purjeura on aivan suora alhaalta katsottuna. Kevyellä tuulella löysää jännitykseksi 4 kg, kovalla tuulella voi kiristää aina 8 kg:aan asti. Em. arvot ovat koeteltu lasikuituveneellä, puuveneen - etenkin vanhemman - kanssa on syytä olla varovaisempi. Liian kireät vantit vetävät laidan saumoja auki.

Viulujen kireys riippuu maston jäykkyydestä. Sopivana lähtökohtana voi keskituulilla pitää 1,5 kg:n jännitystä. Kovalla tuulella voi viuluja löysätä, jolloin toppi pääsee taipumaan leehen. Samoin voi aivan keveissä tuulissa löysätä viuluja.

Fokka

Fokka skuutataan ruffin katolle. Skuuttauspiste on 450 mm veneen keskilinjasta ulospäin ja pituussuunnassa 2 61o mm halssikulman kiinnityspisteestä taaksepäin. Skuuttauspisteen paikka veneen pituussuunnassa voi varsinkin puuveneissä vaihdella ruffin korkeudesta riippuen.

Keveissä tuulissa voi skuuttauspistettä siirtää 1-3 cm eteenpäin. jätä fokan falli niin löysälle, että litsausnepparien kohdalla on selvät vekit. Skuuttaus on sopiva kun etuliikin virtauslangat ovat vaakasuorassa ja takaliikin kiertymää osoittava tell-tale lentää taaksepäin. jos tell-tale taittuu purjeen taakse, on skuuttaus liian kireä.

Keskituulissa voit kiristää fallia hieman, mutta etuliikissä saa olla selvät vekit nepparien kohdilla. Skuuttauspiste 2 61o mm. Tee skuutteihin merkit esimerkiksi pylpyrän kohdalle, kun skuuttikireys on oikea.

Kovalla tuulella vedä etuliikki kireälle ja siirrä skuuttauspistettä 2 cm taaksepäin. Sivusuunnassa skuuttauspistettä ei tarvitse muuttaa.

Isopurje

Kevyellä tuulella voi isopurjeen mastoliikin jättää niin löysälle, että purjeen etuosassa maston vieressä on selviä vaakasuoria ryppyjä noin alimman kolmanneksen matkalla. Puomiliikki voi olla löysällä, noin 4 cm mittamerkistä. Levankivaunun paikka on noin l0-15 cm keskikohdan tuulen puolella. Perästaagista voi vetää löysät pois. Takaliikin tell-talet osoittavat taaksepäin, ylin tell~tale saa käydä välillä purjeen takana. Tarkkaile myös virtauslankojen toimintaa.

Keskituulilla purjeen skuuttaus saa olla kovempi ja levangin paikka voi olla keskellä tai io cm luuvartissa. Falli saa olla kireämmällä, kuin äsken ja voit käyttää myös cunninghamia pussin paikan säätämisessä. Puomiliikin saa kiristää mittamerkkiin. Takastaagia voit käyttää pinnatuntuman mukaan voimakkaastikin. Merkkaa ison skuutti samoin kuin edellä. Merkistä on paljon hyötyä etenkin nopeissa tilanteissa, vaikka merkin paikka olosuhteiden mukaan vaihteleekin. Kiristä luovilla puominalasvetimestä löysät pois, tällöin sen kireys on sopiva kääntyessäsi avotuulille.

Kovalla tuulella kiristä cunningham ja puomiliikki. Laske levankia leehen vähentääksesi veneen kallistumaa ja skuuttaa purje voimakkaasti. Takastaagia saa kiristää kunnolla, pääosassa fokka huolehtii nyt veneen vauhdista.

Isopurjeen säätämisessä on syytä pitää mielessä, että pienetkin muutokset esimerkiksi mastoliikin ja puomiliikin kireydessä vaikuttavat purjeen suorituskykyyn. Kun teet muutoksia, tee ne yksitellen ja odota riittävän kauan havaitaksesi, mitä seurauksia toimenpiteellä on...

Mika Salko, Roope Heikkilä, MARI-ANN, FIN-333